ETSIKKOAIKAOPPI.

ALKUASETELMA:

Mikä on raamatullista ja mikä ei sitä ole?
Raamatullista on kaikki sellainen, joka on luettavissa Raamatusta!

Raamatullista ei ole sellainen, mitä ei ole Raamatussa! Asia on mustavalkoinen.

Tutkiessamme mitä tahansa hengellisen kentän kysymystä on meidän pidettävä mielessä ed. m. alkulähtökohta.

Rehellinen ihminen ei esim. voi sanoa sylilasten valelukastetta raamatulliseksi. Miksi? – Koska Raamatussa ei ole mainintaa lapsikasteesta.

Olettamuksiin emme voi mitään perustaa.

On olemassa monia oppeja, joissa vääristellään Raamatun Sanaa yrittäen saada se tukemaan omia mielipiteitä. Sellaisessa vääristelyssä sanotaan ensin jokin asia raamatulliseksi, sitten etsitään omien ajatusten tueksi Raamatun kohta, joka näyttäisi tukevan asiaa. Tällaisesta on kysymys nyt tutkimassamme etsikkoaikaopissa.

Tahdomme asettaa kaikkia ennen opittuja ja totena pitämiämme uskomuksia kyseenalaisiksi Raamatun edessä. Teemme tämän rakkauden ja raittiuden hengessä.

Pyhä Henki tahtoo asettaa kaikki asiat takaisin apostoliseen alkulähtökohtaan.
Olemme vuosisatojen saatossa nielleet monia Raamatun vastaisia opetuksia. Niitä on jo paljon korjattu. Mutta työtä riittää edelleen tällä peltosaralla.
Matt.13:24-30 ja 36-43, ja 1 Kor. 5:9-13.
Vain Jeesuksen uhri Golgatalla ja Hänen ylösnousemuksensa on sellaista, jota emme kyseenalaista. Tutkimme kuitenkin siinäkin Jeesuksen sijaisuhrin ja sovintoveren merkitystä yhä syvemmin.

Nyt siis asetamme tarkistuksen alle opin etsikkoajasta.

Olemme kuulleet sellaista oppia, ettei ihminen muka voisikaan pelastua nyt, ”tänä päivänä”, vaan ensin olisi tultava etsikkoaikaan. Etsikkoaikoja on tuon opin mukaan elämässämme kaksi tai kolme.
Tuon epäraamatullisen opin tueksi otetaan lause Jobin kirjasta: ”Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle” (Job 33:29). /

Edellinen Raamatun jae valjastetaan puolustamaan etsikkoaikaoppia, että Jumala sen mukaan kutsuisi pelastumatonta ihmistä kahdesti tai kolmasti elämän aikana. Sellaista oppia ei kuitenkaan ole Jobin kirjassa.
Lukiessamme kyseisen Jobin kirjan kohdan kokonaisuudessaan saamme siitä aivan erilaisen käsityksen. Siinä nuori Elihu kertoo, miten Jumala palauttaa syntiin langenneen ja Hänestä erkaantuneen lapsensa takaisin tykönsä: ”kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta…” (jae 17);

”… niin Hän palauttaa ihmiselle hänen vanhurskautensa” (jae 26).

”Palauttaa” merkitsee pääsyä takaisin sellaiseen, missä on jo ennen ollut. …

Synnin teiltä palaava tuhlaajapoika saa tulla takaisin Isän kotiin. Silloin hän uskossa uudistuneena kiittää Jumalaa: ”Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin tehnyt syntiä ja vääristänyt oikean, mutta ei sitä kostettu minulle; Hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta.' Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle, palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa.”
Job 33:27 – 30.

Lukiessamme Jobin kirjaa kokonaisuutena ymmärrämme asian oikean laidan, että kyseessä on oppi luopion paluumahdollisuudesta.

Etsikkoaikaoppi on syntynyt pimeissä kirkkokunnissa heidän uskonnollisiin tarkoitusperiinsä. Se on kehitetty kansankirkkojen sylilapsina kastetuille, joita Jumala muka kutsuu takaisin ”kasteen armoon”, kahdesti tai kolmasti.

Etsikkoaikaoppia yritetään puolustaa myös Johanneksen sanalla: ”Ei ihminen voi ottaa mitään ellei hänelle anneta Taivaasta” (Joh.3:27).

Pelastus ei kuitenkaan kuulu sellaisiin asioihin, joita Jumala ei olisi meille vielä antanut. Pelastus on annettu kaikille vastaan otettavaksi.

Ihminen voi siis ottaa vastaan pelastuksen, joka on jo annettu. … ”Se on täytetty!” / ”Kaikki on valmiina!”
Jumala ojentaa pelastuksen lahjapakettia ihmiselle silloin kun uskossa oleva pitää tarjolla ristin sanomaa. 2 Kor. 6:1,2.

Milloin ihminen voi pelastua?

Ensiksi on todettava, että Jeesus teki ristintyöllään pelastuksen täysin valmiiksi:

”Se on täytetty!” /

”Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi..” (Jesaja 53:5).
Kaikkien ihmisten synnit on sovitettu 2000 vuotta sitten.
Jeesus lähetti opetuslapset viemään sanomaa Golgatan voitosta ”kaikkeen maailmaan” (Mk.16:15-16). Hän lupasi itse olla omiensa kanssa ”joka päivä maailman loppuun asti” (Matt.28:20).
Samoin Pyhä Henki oli oleva meidän kanssamme (Joh.14:16-17).

Paavali totesi näin:

”Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Sen, joka ei synnistä tiennyt, Hän meidän tähtemme teki synniksi, että me Hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. Hänen työtovereinaan me myös kehotamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. Sillä Hän sanoo: "Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut." Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.” (2 Kor.5:20 – 6:2).
Olisi vaarallista kertoa pelastumattomalle, ettei hän voikaan pelastua ”nyt”, vaan hänen on odotettava etsikkoaikaa... - - -

Emme voi tietää huomisesta. Meillä on vain tämä pelastuksen päivä.

”Jokainen, joka huutaa avuksi Herran Nimeä, pelastuu!” (Room.10:13).

”Huutakaa Häntä avuksi, kun Hän läsnä on..” (Jesaja 55:6-7). - - -
Milloin Jeesus on läsnä? ”Missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun Nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä” (Matt.18:20).

Edelliset Raamatun kohdat opettavat, että tehtävämme uskoon tulleina on pyytää Kristuksen puolesta ihmisiä, että he ottaisivat vastaan Jumalan armon ja antaisivat niin sovittaa itsensä jumalan kanssa. ”Jumala kehottaa meidän kauttamme!”
Kun joku ihminen sitten päättää ottaa vastaan julistamamme sanan, niin hän saa silloin siirtyä armon tilaan. Hän saa huutaa avuksi Herraa Jeesusta, joka siis on läsnä siinä tilanteessa. – ”Huutakaa Häntä avuksi, kun Hän läsnä on..” – Ja silloin ihmisellä on pelastuksen päivä. ”Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.”
Sinä päivänä ihminen voidaan kastaa Jeesukselle upotuskasteessa Hänen Nimeensä.
”Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin…” (Apt.2:41). !!!

Jos joku opettaa, että ihmisen on ensin odotettava jonkinlaista mystistä etsikkoaikaa ennen kuin voi pelastua, niin sellainen julistaa luopumusta Herrasta, väärää oppia. Alkuseurakunnalla oli selkeä oppi siitä, että ihmisen pelastuminen oli mahdollista silloin, kun uskovat julistivat ristin veren evankeliumia. Samoin voidaan edelleen pelastua. Jumala kutsuu ja vetää ihmistä uskoviensa kautta; ja silloin ihmisellä on ”etsikkoaika”. –
Jumala siis vetää ihmisiä pelastukseen meidän kauttamme!

Eräässä mielessä ihmisen etsikkoaika on koko maallisen elämän taival. Tämä elämä on annettu meille tullaksemme uskoon ja löytääksemme Jeesuksen elämämme Herraksi. ”Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi” (Mk. 2:10). Tämän elämän jälkeen ei pelastusmahdollisuutta enää ole.

Jos joku kuolee synneissään, ilman Jeesusta, on hän kadotettu. = ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mk. 16:16).
Sinun on siis pelastuaksesi tultava uskoon ja kasteelle!

”Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos!” (Joh.6:37).
”… Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen” (Room.2:4), uskovien julistaman Jumalan Sanan kautta.

Jerusalemin etsikkoaika.

Jerusalemilla oli etsikkoaika silloin, kun Jeesus kulki heidän keskellään.
Opetuslasten evankelioimisen kautta juutalaiskansaa kutsuttiin pelastukseen siihen asti kunnes Salomon temppeli hajotettiin v. 70 jKr.
”Ja kun Hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki Hän sitä ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu. Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta; ja he kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sen tähden ettet etsikkoaikaasi tuntenut." (Luukas 19:41-44).
Samoin on laita yksilöihmisen kohdalla. On vakavaa hylätä Jumalan pelastuskutsu eli etsikkoaika !!!

Jos ihminen ylenkatsoo evankeliumin, jonka kristityt esittävät Jeesuksen Nimessä (Hänen valtuuttaminaan), niin sanoman hylkäävä saattaa joutua sen tähden ikuiseen kadotukseen. Hän on silloin hylännyt etsikkoaikansa. – Kristityn esittämä pelastuskutsu saattaa olla ihmisen viimeinen etsikkoaika, mahdollisuus pelastua. Emmehän kukaan voi tietää kuolemamme päivää!

Etsikkoaikasi on siis silloin kun kuulet pelastussanoman!

”Joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi” (Ilm. 22:17).


http://weijo.lindroos@pp.inet.fi