JUMALA TEKEE UUTTA

 

Jumala lupaa Sanassaan: ”Älkää entisiä muistelko.  Älkää menneistä välittäkö.  Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa?  Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.” (Jesaja 43:19). Tätä tapahtuu juuri nyt, tätä lukiessasi!

Ihmiselämä ilman Jumalan armoa on synkkää korpivaellusta ja kuivaa erämaata. Mutta aina uusiutuva siunauksen virta saa kuivan elämämme kukoistavaksi ja hedelmää tuottavaksi. Tätä uutta siunauksen virtaa taas tarvitsemme. Se on tuo Pyhän Hengen voima, joka annettiin alkuseurakunnalle. Apt.2:1-6. Tähän virtaan voimme heittäytyä rukouksen kautta.

 

"Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy" (Dan.12:4). Siinä annettu lupaus ulottuu siis meidän aikaamme asti. Kirjoitusten on nyt määrä avautua ennennäkemättömässä laajuudessa. Mutta on muistettava, että ”Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa”. 1Kor.4:19-20. Tarvitaan kirjoitusten tunteminen Jumalan Voiman osallisuudessa. Ilman Pyhää Henkeä ei kirjoituksia voida tuntea Jumalan tarkoittamassa ja tahtomassa mielessä. ”Jeesus sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.” Matt.22:29.

”Kun Hän tulee, Totuuden Henki, johdattaa Hän teidät kaikkeen totuuteen..” Joh. 16:13.

 

Jumala on herättänyt jokaiselle sukupolvelle omat palvelijansa, sananopettajat, johtajat ja profeetat, jotka tuovat seurakuntaan alkuperäisen Jumalan Sanan. Meidän aikanamme srk. rakentuu meidän kauttamme. Seurakuntatoiminnan onnistuminen on meidän vastuullamme. Huostaamme uskotut ”leiviskät” (= palvelutehtävät) tulee siksi käyttää uskollisesti Matt.25:14-30.

”Meillä on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, mikä meille on annettu; jos jollakin on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan, kuin hänellä uskoa on; jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan; jos kehottaa, niin kehottamisessaan; joka antaa, antakoon vakaasta sydämestä; joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten.” Room. 12:6-8.

 

Edellisten sukupolvien Herran palvelijat ovat työnsä tehneet. Seurakunnan Ylipaimen, Jeesus Kristus arvioi heidän työnsä viimeisenä päivänä (1 Kor.3:10-15;  2 Kor.5:10). Tuo arviointitehtävä ei kuulu meille. Meille riittää tehtävää tutkiessamme Raamatusta alkuseurakunnan toimintamallia ja työtä sekä pistämällä sitä käytäntöön. Vain apostolisen ajan työ ja saavutukset kelpaavat esimerkiksemme. "Niin seisokaa siis, veljet, lujina, ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme" (2 Tes.2:15).

Kuolleisiin ”kirkko-isiin”, ”pyhimyksiin” ja ”uskonsankareihin” pitäytyminen luo tilanteita, joissa ”yksi sanoo: Minä olen Paavalin puolta, toinen: Minä Apolloksen, joku taas: Minä Keefaan” (1 Kor.4:6). Huomaatko yhtenäisyyden meidän aikaamme? ”Minä olen Lutherin puolta!” ”Minä helluntailaisten puolta!” ”Minä babtistien puolta!” Minä Branhamin puolta!” Jne. Me emme siis saa asettaa seurakunnan keskushenkilöiksi muita, kuin Ainoan Herramme ja Vapahtajamme, Jeesuksen Kristuksen! –

Mainittu Korinttossa ollut tilanne korjattiin ja annettiin korjattuna meille esimerkiksi.  Se onkin erityisesti huomioitava esimerkki:  =  ”Pyhimysoppi” eli ihmisten korottaminen ei kuulu Jumalan seurakuntaan. Sellainen ei ollenkaan sovi keskuuteemme. –  Kunnian etsijät ja oman edun tavoittelijat eivät löydä etsimäänsä Jumalan seurakunnan yhteydestä.

 

Alkuseurakunnan kristityt annettiin esimerkiksi jokaiselle sukupolvelle.

”Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niin kuin me olemme teille esikuvana” (Filip.3:17).

”Muistakaa johtajianne (=alkuseurakunnan apostolit, opettajat ja profeetat) jotka ovat puhuneet teille Jumalan Sanaa; katsokaa kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt, ja seuratkaa heidän uskoansa” (Hebr. 13:7).

”…tahdomme olla teille esikuvaksi, että kulkisitte meidän jälkiämme”  (2 Tes.3:9).  

Paavali kehotti seuraamaan Jumalan tahtoa hänen esimerkkinsä mukaisesti: ”Olkaa minun seuraajiani (miten?), niin kuin minä olen Kristuksen seuraaja”, siis samalla tavalla kuin Paavali seurasi Jeesusta (1 Kor. 11:1).

Jumala on siis asettanut jokaiselle sukupolvelle elossa olevat palvelijansa. Näiden tehtävä on auttaa ihmiset apostolien ja profeettain opettamalle alkuperäiselle Jumalan tahdon tielle.

Jos joku opettaa, että meidän tulisi johtaa ihmiset esim. 1500 –luvulla syntyneeseen luterilaiseen uskontoon, tai 300 -luvulla syntyneeseen katolilaisuuteen, niin sellainen opettaa vierasta uskoa.

Meidän seurakuntamme ja sen opetukset syntyivät vuosina 30-100 jKr. (=uusi liitto). Sen jälkeen tehtävämme on ollut julistaa vain tätä lopullisesti valmista kristinuskoa.

Johtajien tehtävä on johtaa ihmiset Jeesuksen johtajuuteen. ”…että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet, ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet” (2 Piet.3:2).

 

Otamme siis vastaan neuvoja Raamatun sivuilla esiintyviltä Jeesuksen Kristuksen palvelijoilta. He tuovat esille oikean Jumalan Sanan, jonka Pyhä Henki on tehnyt eläväksi. Otamme vastaan alkuperäisen Jumalan Sanan, emme ihmisten sanana, ”…vaan niin kuin se totisesti on, Jumalan Sanana…” (1 Tes.2:13).

”He (=alkuseurakunnan uskoon tulleet ja sen jälkeen Jeesuksen Nimeen kastetut) pysyivät apostolien opetuksessa…” (Apt.2:42).

Sananopettajien ja johtajien tehtävä on edelleen opettaa uskoon tulleet pysymään Raamatun opissa (Efes.2:20), "apostolien opetuksessa" (Apt.2:42).  ”…ei yli sen, mikä kirjoitettu on  (miksi?), ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan” (1 Kor.4:6). Matt.28:20.

 

Tämä oppi on uutta jokaiselle sukupolvelle. Se on palautettava aina uudestaan uusille sukupolville ja sen uskoon tulleille. Tämän kautta Jumala yhä uudestaan tuo elämää ja  siunausta seurakuntaansa.

Tämän opin ottaa vastaan Jeesuksen veriuhrista kiittävä Jumalan seurakunta, joka on kokoontunut Herransa Nimessä Golgatan ristillä täytetyn lunastustyön ympärille.

Tule sinäkin mukaan siunauksen virtaan.

 

 ”Sillä näin sanoi minulle Herra, kun Hänen kätensä valtasi minut ja Hän varotti minua vaeltamasta tämän kansan tietä” (Jesaja 8:11).

 

Weijo Lindroos

Käsityöläiskatu 6 A 43

20100 Turku City

Puh. 0405563297

 

E-mail: weijo.lindroos@pp.inet.fi