LAKISAPATTI VAI LEPOPÄIVÄ?

Jumala pyhitti viikon seitsemännen päivän. Kirkko keksi sunnuntain.
Jumala tai elävässä uskossa olevat kristityt eivät siis valinneet viikon ensimmäistä päivää lepopäiväkseen. Sen teki kirkon nimikristityt kirkko-isineen. Raamatussa ei ole opetusta, että lepopäivä olisi siirretty viikon ensimmäiselle päivälle, sunnuntaille.
Mutta HUOM!. Uskovien on ymmärrettävä, että lakisapatti on Vanhaan liittoon kuuluva asia. Se on täytetty!” Vanhan liiton laki on ristiinnaulittu. Kol. 2:14-17. Saimme uskoon tullessamme vapauden syntiteoistamme. Uudestisyntyneillä on näin ollen jatkuva sapatinlepo sydämessä työtä tehdessäänkin.  Jeesus antoi meille levon. ”Saimme levon teoistamme, niin kuin Jumalakin omista teoistaan.” Hebr. 4:3-10. Siihen lepoon ja "vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen" eli lakiliittoon. Gal. 5:1-3.   "...lakia ei ole pantu vanhurskaalle.." 1.Timot. 1:9. /   "Vanhurskas" = syyttömäksi julistettu Jeesuksen veren kautta. Room. 3:23-25.
Sydämissämme on sapatin levon täyttymyksen tuoma rauha 24 tuntia viikon jokaisena päivänä. Olemme saaneet levon teoistamme.

Kymmenen käskyn lakia sanotaan Uudessa liitossa "kuoleman viraksi" ja "kadotustuomion viraksi". 2 Kor. 3:7-9. ”Kuinka me vielä eläisimme siinä?” Lain sijaan tuli Uuden liiton armon kirkkaus, joka poisti varjokuvat. Kol.2:17. "Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja Totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta." Joh. 1:17. Lakiliitto ja armoliitto ovat siis kaksi eri asiaa.

Alkuperäinen totuus lepopäivästä:  
Jumala lepäsi luomistyönsä jälkeen seitsemäntenä päivänä ja siunasi sen ihmiskunnan yhteiseksi lepopäiväksi. Se tapahtui siis alussa. Lakisapatti on toinen asia.
"Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä (lauantaina) työnsä, jonka Hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä (lauantaina) kaikesta työstänsä, jonka Hän oli tehnyt. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen (Hän pyhittänyt mitään muuta päivää levon päiväksi), koska Hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka Hän oli tehnyt." 1 Moos. 2:2-3.
Lepopäivä annettiin siis jo luomistyön päätökseksi, ennen lain antamista. Mooseksen lain sapatti määräyksineen on vieras Uuden liiton hengelle. Eikä se siis kuulu uskoville. Lepopäivä luomistyön muistoksi ja lakisapatti ovat kaksi eri asiaa.
Jumala aloitti työnsä viikon ensimmäisenä päivänä. 1 Moos.1. Niin mekin voimme tehdä. Kunnioitamme Jumalaa, kunnioittamalla kaikkia Hänen tekojansa, mm. raamatullista viikkojärjestystä.  Uuden liiton lepopäivä on siis osaltaan luomistyön kunnioittamista. Ja koska tarvitsemme fyysistäkin lepoa, niin miksi emme voisi levätä Jumalan säätämänä lepopäivänä? Se ei ole lain alla olemista, vaan oikeaa vapautta valita se päivä, jonka Jumala alun alkaen sääsi lepopäiväksi. Jokainen saa niin tehdä. Kenenkään ei ole pakko niin tehdä! Mutta jos pidämme Raamatun sanaa tärkeänä, niin kunnioitamme Jumalan säätämää lepopäivää. Sunnuntaihan on kirkkoisien keksimä lepopäivä, eikä sillä ole siis mitään tekemistä raamatullisen lepopäivän kanssa.

 

Ymmärrän, että Pyhässä Hengessä olevat uskovat vastustavat lakiliiton sapattia. Vastustan sitä itsekin. Lakiliiton sapatin viettäminenhän edellyttäisi kaikkia Mooseksen lain sapattisäädösten noudattamisia. Muuten se ei olisi oikea sapatti. "Silloin älä mitään askareita toimita" (2 Ms. 20:10). Tultakaan ei saisi silloin sytyttää. Yli kilometrin matkaa ei saisi kävellä. Jne.. kymmeniä sääntöjä.  Emme siis kerta kaikkiaan pystyisi lakiliiton sapattiin. Luomistyön muistoksi säädetty lepopäivä on toinen asia.

 

Jeesus sanoo meille vapauden sanan:
"Tulkaa minun tyköni ...., niin minä annan teille levon." Matt. 11:28-30.
Jos joku on tullut Jeesuksen tykö, niin hän "on saanut levon teoistaan.." Hebr. 4:10. "On saanut." - Vain tottelemattomat eivät pääse siihen lepoon, josta Hebr. 3. ja 4. luvussa puhutaan.  Nyt onkin huolehdittava, ettei synti eksytä ketään pois siitä levosta. "Katsokaa, veljet, ettei kenelläkään teistä ole paha ja epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, vaan kehottakaa toisianne joka päivä ... ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi" (3:13) ja joutuisi uudestaan lain ja kirouksen alle.  Pyhä Henki tahtoo, että uskoon tulleet pysyvät siinä vapaudessa, johon Jeesus Kristus meidät vapautti. Gal. 5:1,2.

Uuden liiton sapatinlepo on jokaisen uskoon tulleen sydämessä. "Sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta..." (Hebr. 3:14) ja olemme päässeet Hänen lepoonsa, niin kuin Jumalakin pääsi lepoon luomistyönsä jälkeen. Se on jatkuva lepo Herrassa.  Taivaassa sitten koemme sapatin lopullisen täyttymyksen ikuisessa levossa. Täällä saamme vain pieniä maistiaisia tulevan maailmanajan voimista saadessamme kokea Jumalan rakkautta ja synnistä vapautettujen iloa ja onnea Jeesuksessa. Hebr. 6:5.  Room. 6:22.

 

En siis noudata 10. käskyn lakia, vaan elän sen täyttymyksessä! Mutta HUOM!  En ole laittomuuden tekijä, koska en toimi Jumalan Sanaa vastaan. Rakkaus on lain täyttymys!
"Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu." Room. 5:5.

Room. 13. kertoo, miten kymmenen käskyn laki täytettiin:
"Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt. Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja MIKÄ MUU KÄSKY TAHANSA, ne sisältyvät KAIKKI tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sen tähden on rakkaus lain täyttymys." Rm. 13:8-10.

Saamme siis kirjoittaa jokaisen kymmenen käskyn päälle sanan RAKKAUS. Siihen sisältyy asian koko selitys:

  1. käsky: En tietenkään pidä muita Jumalia, koska Jumala vuodatti rakkauden sydämeeni, ja siksi rakastan Häntä yli kaiken. 1 Joh. 4:7-21.
    2. käsky: En tietenkään tee itselleni jumalankuvaa, koska rakastan Jeesusta, joka sovitti syntini verellään ja kuolemallaan. Hän on Ainoa ja riittävä Jumalan kuva.
    Kol. 1:15.
    3. käsky: En tietenkään lausu turhaan Herran Nimeä, vaan teen mielelläni kaiken, mitä Hän on sanonut (Luuk.6:46), koska rakastan Häntä yli kaiken!
    4. käsky: En tietenkään riko tätä todellista sapatin lepotilaa, jonka Hän antoi sydämeeni, kun tulin Hänen tykönsä ja otin Hänet vastaan. Hän antoi levon sydämelleni. Se on todellinen sapatinlevon täyteys/täyttymys, joka on sydämessäni 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Matt. 11:28-30 ja Hebr. 4:3-11. Olen päässyt "Hänen lepoonsa" (Hebr.4:10). / Pidän myös huolta itsestäni lepäämällä fyysisesti viikon seitsemäntenä päivänä.
    5. käsky: Pyhä Henki johdattaa, että kunnioitan vanhempiani, Jumalan asettamia auktoriteetteja, biologisia sekä hengellisiä seurakunnan vanhimpia. Rakastan heitä, ja siihen sisältyy kunnioitus sekä menestymiseni salaisuus.
    Efes. 6:1-3. 1 Tes. 5:12-13. Hebr. 13:17.
    6. käsky: En tietenkään tapa rakastamaani ihmistä! Matt. 5:21-22 ja 43-48.
    7. käsky: En tietenkään tee huorin. Siinähän turmelisin rakastamiani ihmisiä, sekä huoruuden kohdetta, että muita lähimmäisiäni. Siinä tuhoaisin itseäni, jota myös rakastan. = "Rakasta lähimmäistäsi, niin kuin ITSEÄSI!". Matt.5:27-28.
    8. käsky: En tietenkään varasta rakastamaltani ihmiseltä. Efes. 4:27-28.
    9. käsky: En tietenkään tahdo saattaa rakastamaani lähimmäistäni huonoon valoon puhumalla hänestä pahaa, juoruilemalla tai sanomalla väärää todistusta minulle rakkaasta ihmisestä.
    2 Timot.2:16-17. Matt.5:11. 1 Piet. 2:22-23.
    10. käsky: En tietenkään tahdo himoita lähimmäiseltäni hänen omaansa, vaan tahdon hänelle kaikkea hyvää, koska rakastan häntä. Kol. 3:5-6.

Edellisen pohjalta ymmärrämme Raamatun lupaukset Uuden liiton ihanuudesta. Meille aukenee lupauksen sisältö, jossa sanotaan: ”Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä…” Jer. 31:33.

 

"Vai ettekö tiedä, veljet - minä puhun lain tunteville - että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää? Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista. Sen tähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle. Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, Hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle." Room. 7:1-4.

Siinä se sanotaan: Me olemme kuolleet pois laista; kuinka me vielä eläisimme siinä? Laki ei enää sido meitä. Eihän laki kuulu kuolleille! 1.Timot. 1:9.

”Niin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut.” Hebr. 7:22.

”Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle.” Hebr. 8:7.

”Sanoessaan "uuden" Hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.” Hebr. 8:13.

”Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestä päin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen (Jeesus, Gal. 3:16), jolle lupaus oli annettu (Laki oli siis väliaikainen); ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä.  … Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista. Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat. Mutta ennen kuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä. Niin muodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.  Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.” Gal. 3:19-25.

 

Roomalaiskirjeen 6. luku on kirjoitettu meille uskoon tulleille, jotka olemme kuolleet ja haudatut:
”Niin olemme siis yhdessä Hänen kanssaan haudatut kasteen kautta KUOLEMAAN, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. Sillä jos me olemme Hänen kanssaan yhteen kasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on Hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä JOKA ON KUOLLUT, se on vanhurskautunut pois synnistä. Mutta jos OLEMME KUOLLEET Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää Hänen kanssaan, tietäen, että Kristus, sitten kuin Hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää Häntä vallitse. Sillä minkä Hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä Hän elää, sen Hän elää Jumalalle. Niin tekin pitäkää itsenne SYNNILLE KUOLLEINA, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa." Room. 6:4-11.
Eikö asia ole aivan selvä? = Vanha lain rikkonut ihmisemme on kuollut. Se haudattiin kasteen hautaan. Olemme tulleet Jeesuksen ylösnousemuselämän yhteyteen, elämään Pyhän Hengen johdossa vapaina,  RAKKAUDEN LAISSA.
Jos yritämme uudestaan pystyttää sitä, mistä olemme kuolleet pois ja minkä olemme hajottaneet maahan, niin olemme vapauden lain rikkojia. Jaakob. 1:10....

Room. 14:5. ehkä parhaiten kertoo alkuseurakunnan suhtautumisen sapattiin: "Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma."

Kun huomioimme, että tuo oli kirjoitettu roomalaiskristityille, joille auringonpäivä oli heidän kulttuurinsa lepopäivänä, niin emme voi ollenkaan kiivailla sapattiasian kanssa puoleen tai toiseen.

Mutta jos joku aikoisi viettää Mooseksen säätämää kymmenen käskyn lain mukaista sapattia, niin mikä oikeuttaisi häntä jättämään siitä pois jonkun määräyksen? - Jos pidät lain, niin sinun on pidettävä se kokonaan. Lain tekoihin pitäytyvä on kirouksen alainen ellei hän pidä koko lakia. "Kirottu olkoon jokainen , joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee."  Gal. 3:10. 2 Kor. 3:6-18.  Lakiliiton sapattina ei siis saisi toimittaa vähäistäkään askaretta.

 

Uuden liiton uskovan ei siis tule perustautua lain tekoihin, vaan uskoon ja Hengen johdossa kulkemiseen.
"Kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia." Room. 8.


Omnia vincit amor!
= Rakkaus voittaa kaiken!

 

Weijo Lindroos,   Turku