Väkevä eksytys – mikä se on ?

Raamatussa ennustetaan väkevän eksytyksen tulemisesta. Eksytyksen alkamisajankohta sijoitetaan apostolien kuoleman jälkeiseen aikaan.

”Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä, ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa. Valvokaa sen tähden…” (Apt. 20:29-31).

”Ja sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen” (2 Tes. 2:11,12). Huomaa siinä oleva ilmoitus, että Jumala on tuon eksytyksen lähettäjä. ? Vertaa mm. 1 Kor.11:19.

Pieni välihuomautus:

”Harhaoppien metsästäjille” on huomautettava, ettemme osallistu heidän kanssaan vikoilemaan ja parjaamaan Jumalan ihmisiä tai Jumalan työtä.

Väärin perustein vastoin Jumalan tahtoa rakennettujen laitoskristillisyyden raamien sisällä on todellisia ja vilpittömiä Jumalan ihmisiä, joita rakastamme kaikesta sydämestämme.

Pyhä Henki toimii kaikkialla jakaen armolahjoja ja antaen veljille ja sisarille erilaisia kokemuksia sekä monenlaisia voimavaikutuksia ( katso mm. Mk. 16:15-20 ja1 Kor.12:6).

Emme tahdo olla Hoosean mainitsemia haaskoja, joista sanotaan: ”Minun kansani synnistä he saavat ruokansa, heidän pahoja tekojansa heidän sielunsa himoitsee” (Hoosea 4:8).

Raamattu sijoittaa väkevän eksytyksen apostolien jälkeiseen aikaan. Tutkiessamme kristikunnan historiaa Raamatun valossa huomamme tuon eksytyksen alkaneen aika pian apostolien kuoleman jälkeen. Se ilmeni sillä tavalla, että muutettiin monia apostolien asettamia opetuksia. Eräitä veljiä alettiin nimittää vanhimmiston yläpuolelle, piispoiksi… Siitä eksytys eteni siihen, että alettiin jakaa seurakuntaa ja perustaa uusi kirkkokuntia (monikossa). Eikä tuo eksytyksen ”uskonsuunta” ole vieläkään lakannut. Päinvastoin, vauhti yhä lisääntyy. Uusia kuppikuntia syntyy maailmassa yhä enemmän. Niiden perustajat sanovat lahkojaan seurakunniksi. SELLAISET ERISEUURAT OVAT KAIKKI VALHEEN HENKIEN AIKAAN SAANNOKSIA.

Jeesus puhui opetuslapsilleen sijoittaen väkevän eksytyksen huipentuvaksi lopunaikana. ”Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: "Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?" Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monta tulee minun Nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta. … Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko. Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut” (Matt. 24:3,4,5 … -23,24).

Mainitut eksyttäjät sanovat itseään voidelluiksi (Kristus = voideltu; / ”vääriä voideltuja”?).

Jeesus siis opettaa, että eksytykset tulevat eräiden taholta, jotka toimivat Hänen nimessään. Se on hämmästyttävä asia. Suuriakin ihmeitä saattaa tapahtua sellaisten kautta. Sellaisilla ei kuitenkaan ole oikeaa suhdetta Jeesukseen. Eksyttäjien teot huipentuvat lopunajan pääantikristuksen ja sen joukkojen tekemiin ihmeisiin: ”valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä” (2 Tes. 2:9) ”…saa tulenkin lankeamaan alas taivaasta” (Ilm. 13:13).

Jeesus joutuukin toteamaan: ”He eksyttävät monta!” Asia on siis varma. Tämän voimme havaita todeksi tänäkin aikana. –

Tästä voimme johtaa ajatuksemme nykyajan ”voideltuihin”, jotka kulkevat uskovien keskuudessa eksyen ja eksyttäen, rikkautta ahnehtien. ”Vatsa on heidän jumalansa … ja maallisiin on heidän mielensä” (Filip. 3:19).

Raamatun sana jopa riivaajien tekemistä ihmeistä sijoittuu lopunaikaan: ”Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista. Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä” (Ilm. 16:13-14).

Ihmeitä ja tunnustekoja todella tapahtuu mitä merkillisimpien opetusten piireissä. Mutta Raamattu opettaa, ettei meidän tule juosta ihmeiden perässä. Meidän on katsottava sitä sanaa, jota julistetaan. Jos joku ihmeiden tekijä julistaa luopumusta Herrasta opettamalla vastoin Raamatun sanaa, niin emme kuuntele sellaista.

"Jos teidän keskuuteenne ilmestyy profeetta tai unennäkijä ja lupaa sinulle jonkun tunnusteon tai ihmeen, ja jos sitten todellakin tapahtuu se tunnusteko tai ihme, josta hän puhui sinulle sanoen: 'Lähtekäämme seuraamaan muita jumalia, joita te ette tunne, ja palvelkaamme niitä', niin älä kuuntele sen profeetan puhetta tai sitä unennäkijää, sillä Herra, teidän Jumalanne, ainoastaan koettelee teitä tietääksensä, rakastatteko Herraa, teidän Jumalaanne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne. Seuratkaa Herraa, teidän Jumalaanne, häntä peljätkää ja pitäkää hänen käskynsä, häntä kuulkaa, häntä palvelkaa ja hänessä kiinni riippukaa. Mutta se profeetta tai unennäkijä surmattakoon, sillä hän on julistanut luopumusta Herrasta” (5 Moos.1-5).

Eräät opettavat, että tulee perustaa uusia seurakuntia. Toiset opettavat, että tulee vahvistaa entisiä kirkkoja, jne.. On useita perinteisiä oppeja, joita ei ole tarkistettu Raamatun kanssa.

Mutta meidän tulee oppia siihen, että joka ainoa asia tarkistetaan vakavassa rukouksessa Raamatun edessä. Jos sitten löydämme jonkun asian Raamatusta ja olemme todella varmoja, että edessämme oleva Sanan opetus on ”kokonansa totuus” (kokonaisnäkemys) niin voimme ottaa sen vastaan. Mutta kun emme löydä jotakin uskomustamme Raamatusta, niin meidän tulee rohkeasti hylätä sellainen, ollenkaan välittämättä siitä, mikä mahdollisesti on muiden uskovien mielipide asiasta. –

Monet ovat muodostaneet Raamatun asioista mielipiteensä henkilöön katsomalla. ”Saarnaajien kultasormus sormessa ja loistava puku” (Jaakob 2:1-7) ovat useinkin vaikuttaneet uskovien näkemyksiin!

Mutta on muistutettava, että myös oikeiden kristittyjen keskuudessa tapahtuu suuria ihmeitä: Ihmiset kokevat uudestisyntymisen ihmeen. Tekevät parannuksen synneistään. Tulevat kasteelle. Täyttyvät Pyhällä Hengellä. Sairaat parantuvat. Riivaajia ajetaan ulos. Armolahjat toimivat, jne.

”Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi” (Markus 16:17,18).

Tässä on kysymys uskossa olevien kokemuksista, niiden, jotka julistavat alkuperäistä, väärentämätöntä kristinuskon sanomaa (1 Piet. 2:1-5). Miika 7:15.

Ratkaisevaa on siis se, mitä sanaa opetetaan.

+

Ihmeitä siis tapahtuu oikean sanan julistajien piireissä aivan samoin kuin harhaoppia julistavienkin piireissä. Onko siis toinen Jumalasta ja toinen saatanasta?

Asia ei ole tässä kysymyksessä aivan niin mustavalkoinen. Näkisin, että on sielullista parantumista ja Jumalan vaikuttamaa parantumista. En voi uskoa, että sielunvihollinen voi parantaa kärsivää ihmistä. Hyvän tekeminen silmän lumeeksikin olisi sen luonteen vastaista. Monenlaisia muita ihmetekoja se voi tehdä riivaajiensa kanssa etsiessään kunniaa itselleen. Vertaa tätä ajatusta Mooseksen aikana tapahtuneisiin suuriin tunnustekoihin, 2 Moos. 7:10,11,12, 22; 8:18,19; 9:11.

Jeesus kuvasi paholaisen luonteen ja tehtävän, erottaen sen omasta luonteestaan ja tehtävästään: ”Varas ei tule muuta kuin varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys” (Joh. 10.10).

Uskon Jumalan luoneen ihmiseen ja tänne maailmaan näkymättömiä asioita, joissa parantuminen myös voi tapahtua. Luonnossa, kasveissa, yrteissä yms., jopa ihmisessä itsessään on parantavia voimia. Niiden ”voimien” lähtiessä liikkeelle saattaa tapahtua ihmeparantumisia.

Kaikki ihmeet eivät siis ole suoranaisesti Jumalasta, mutta eivät myöskään paholaisesta.

+

Missä asiassa uskovia voidaan väkevästi eksyttää?

Synnilliset lihan teot, joista mm. Gal 5:19-21 kertoo, on eräs eksyttävä tekijä. Mutta nyt kyseessä oleva eksytys ei ole sitä tai pelkästään uskovien keskuuteen kylvettyä maailmanmielisyyttä. Siitäkin tulee tietenkin tehdä selkeä parannus (Room. 12:2). Mutta nyt on kysymyksessä paljon vakavampi eksytyksen muoto.

Kristikunnan suurin eksytysmuoto on seurakunnan hajottaminen; sen pirstominen eri nimikylttien ja tunnustusten sisälle.

Mikä voisikaan olla Jeesukselle kalliimpi asia kuin Hänen morsiamensa kaunistaminen yhteydellä?

Joh. 17:23.

Karitsan morsianta ei ole milloinkaan saanut jakaa.

Raamattu opettaa, että seurakunta on yksi: ”Yksi ruumis” (Ef.4:4). Tämän asian ymmärtäminen ja toteuttaminen on annettu uskoville ”rauhan yhdyssiteeksi” (Ef. 4:1-6).

Seurakuntalaisten välille pystytetyt raja-aidat ovat Raamatun mainitsema väkevä eksytys.

Perustetut kirkot, ns. ”seurakunnat” ovat niitä raja-aitoja.

Siinä eksytyksessä ovat toimimiehinä ne, jotka tahtovat perustaa yhä uusia ”seurakuntia”. Eksytystä ylläpitävät kaikki ne, jotka antavat nimensä kuulua jonkin ”seurakunnan” jäsenkortistoon. Näin he ovat jakamassa Kristuksen ruumista, elävän Jumalan seurakuntaa.

Nuo lahkojen perustajat ovat Gal. 1:8 kategoriaan kuuluvia, koska he samalla vääristävät alkuperäisen evankeliumin. –

Jokaisen uudestisyntyneen tulee tunnustautua ainoastaan yhden seurakunnan, Kristuksen ruumiin jäseneksi. –

Jumalan seurakunnan eli Kristuksen ruumiin eheyttämistyössä ovat mukana ne, jotka eivät enää pidä yllä hajaannuksen periaatteella toimivaa kristikuntaa. He ovat astuneet ulos hajaannuksesta. Kokoamistyöhön osallistuvat kristityt ottavat vastaan alkuperäisen Raamatun opetuksen kaikissa kysymyksissä. He tunnustautuvat vain yhden seurakunnan jäsenyyteen ja auttavat veljensä ja sisarensa ulos kaikista lahkoista, olkoot ne nimeltään mitä tahansa.

”.. kootakseen yhteen hajallaan olevat jumalan lapset!” Joh. 11:52.

”On oleva yksi lauma ja Yksi Paimen!” Joh. 10:16 b).

Kumpi on raamatullinen suuntaus: sanoako, että tulee perustaa lisää seurakuntia eli jakaa lisää Kristuksen ruumista, vaiko sanoa, että tulee palata ykseyteen? - - -

Pyhä Henki ilmoittaa vastauksen vilpittömille sydämille, jotka ovat ottaneet vastaan rakkauden totuuteen. Mutta eksytyksen hengessä oleva paljastaa sisimmässään olevan vihan ja eksytyksen nousten vastustamaan tätä Jumalan totuutta.

Nöyrät Jumalan lapset (vaikka eivät vielä tiedäkään tätä) asettavat tämän asian rukouksessa Jumalan eteen; ”tutkivat joka päivä kirjoituksia, onko asia niin” (Apt. 17:11).

+

Muista, rakas veli ja sisar: JOS JOKU SANOO, ETTÄ TULEE PERUSTAA UUSI SEURAKUNTA, NIIN HÄN TEKEE TYÖTÄ VÄKEVÄN EKSYTYKSEN HYVÄKSI! Varo sellaisia! ”He pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittömien sydämet…” (Room. 16:18). Yleensä heidän motiivinaan on saada henkilökohtaista hyötyä perustamiensa lahkojen kautta. ”… ovat turmeltuneet mieleltään ja totuuden menettäneet, ja jotka pitävät jumalisuutta keinona voiton saamiseen” (1 Timot. 6:5).

Mutta…

Pyhä Henki vakuuttaa, että kaikilla eksyttäjilläkin on mahdollisuus saada syntinsä anteeksi tekemällä niistä parannus. On lopetettava lahkokirkkojen rakentaminen ja alettava rakentaa seurakuntaa, Kristuksen ruumista, kukin omalla paikkakunnallaan (Room. 15:20).

Jumalan seurakunta! Tule ulos kaikista lahkoistasi ja lokeroistasi! Nyt on aika yhteydelle!

+

Sinulle, joka tahdot rakentaa Raamatun mukaisesti ikuiselle kallioperustalle, rohkaisun sana:

Matt. 25:1-13.

_______________________

Ota yhteyttä:

weijo.lindroos@pp.inet.fi