Kristittyinä
ihmisinä murehdimme lähimmäisemme kuolemaa. Murehtiminen on luonnollista.
Surumme kuvastaa sitä, että välitimme lähimmäisestämme ja olisimme tahtoneet
pitää hänet vielä luonamme.
Ajallinen
kuolema on surullinen tosiasia, joka meidän kaikkien on kohdattava, olemmepa
uskossa tai emme.
Ikävintä
on, kun meille tulee suruviesti uskosta osattoman lähimmäisemme
kuolemasta. Se on meille katkera murhe. Silloin olemme menettäneet hänet
ikuisiksi ajoiksi. Surumme on silloin aiheellinen. –
Jumala
tahtoisi antaa kaikille ihmisille kuoleman jälkeisen hyvän osan Paratiisissa.
Hän tahtoo antaa ikuisen tulevaisuuden ja toivon. ”…ettette murehtisi niin
kuin muut, joilla ei toivoa ole”(1 Tes.4:13).
Jos
poisnukkunut lähimmäisemme on tullut uskoon, ei meidän tarvitse murehtia, ”niin
kuin muut”.
Uskossa
Jeesukseen oleva ihminen ei kuollut ilman Jumalaa ja ilman toivoa Taivaaseen
pääsystä.
Jonain
päivänä meille tulee viesti uskossa olevan lähimmäisemme kuolemasta.
Hänelle kävi hyvin. Jeesus oli vastassa ja vei hänet Paratiisiin. ”Jeesus
sanoi: Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun se elää, vaikka olisi kuollut” (Joh.11:25;
”5:24-29”). Näin ollen voimme jopa iloita lähimmäisemme perille pääsystä.
Hautajaislauluina voimme laulaa iloisia, hengellisiä voittolauluja. Jäämme
odottamaan riemullista jälleennäkemistä, mikäli itsekin olemme uskossa
Jeesukseen.
Me
uskoon tulleet otimme vastaan Jeesuksen elämämme Herraksi. Tulimme tietämään
todellisuuden Taivaasta ja kadotuksesta, Jumalan rakkaudesta ja vihasta.
Valitsimme Hänen rakkautensa. Annoimme elämämme Jeesukselle. Saimme
syntimme anteeksi Jeesuksen Nimessä ja veressä. Tiedämme pääsevämme Taivaaseen.
Meillä on ikuinen elämä Jumalan Valtakunnassa.
+
On
hyvä lukea pyhällä arkuudella seuraavat Raamatun opetukset:
”Ihmisille
on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee tuomio” (Hebr.9:27).
”Kovuudellasi
ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan
tuomion ilmestymisen päiväksi” (Room. 2:5).
”Synnin
palkka on kuolema (eli ikuinen ero Jumalasta) mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen
elämä Kristuksessa Jeesuksessa (Room.6:23).
”Kaikki
ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room. 3:23).
Kaikki
tarvitsevat siis sovituksen Jeesuksen sijaisuhrin ja sovintoveren kautta.
+
Olemme
ihmiskuntana matkalla kohti viimeistä tuomiota. Jeesus on siellä omiensa
Puolustaja. ”…että meillä olisi turva tuomiopäivänä” (1 Joh.4:17). ”Ei
ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat”
(Room.8:1).
Mutta
”Synnin palkka on kuolema” (Room. 6:23). Jeesus otti päällensä meille
kuuluvan tuomion, synnin seurauksen. Hän kuoli Golgatan ristillä
sijaisuhrina. Pyhä, kallis sovintoveri annettiin meidän tähtemme. Syntitilamme
on poistettu!
”Jumalani,
Jumalani, miksi minut hylkäsit?” (Markus 15:34). Näin Jeesus huusi kuollessaan
ristillä. Mutta miksi? Siksi, ettei
meidän tarvitse sitä huutaa viimeisellä tuomiolla.
Jeesus
sanoi ristillä kuollessaan sanat: ”Se on täytetty!” (Joh. 19:30).
Varma pelastustie on avattu. Saamme turvata Jeesuksen veriuhrin ansioon. Siinä
uhrissa Jumalan rakkaus toimii hyväksemme. Golgatan ristillä kuoleman tilamme
otettiin pois. Mutta tämä kallis lahja jää hyödyttömäksi, ellei sitä oteta
vastaan. - Jeesuksen vastaan ottaminen ratkaisee ikuisen kohtalomme. ”..
tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi”
(Markus 2:10).
+
Kristinuskon
pääsisältö
on ilosanoma Jeesuksesta. Hän kuoli Golgatan ristillä sijaiskuoleman
syntitilamme tähden, että pääsisimme Taivaaseen. Kuolemansa jälkeen Jeesus
nousi ylös kuolleista!
Jumala
rakastaa ihmistä eikä tahdo kenenkään joutuvan kadotukseen. ”Jumala tahtoo,
että kaikki ihmiset (1) pelastuisivat ja (2) tulisivat tuntemaan
totuuden” (1 Timot.2:4).
Sielunvihollinen
tahtoo, ettei kukaan pelastu, vaan että kaikki ihmiset uskovat valheen ja
joutuvat kadotukseen, ikuiseen eroon Jumalasta.
Jumala
rakastaa Sinua! Sielunvihollinen vihaa Sinua.
–
+
Meidän
on siis viisainta murehtia lähimmäisistämme nyt, kun vielä on armon aika. Nyt
on aika huolehtia lähimmäisemme pelastumisesta, siitä, että hän ottaa vastaan
pelastuksen ennen kuolemaansa. Kuoleman jälkeen ei pelastumisen mahdollisuutta
enää ole. - - -
Emme
kukaan voi tietää kuolemamme ajankohtaa. Sen tähden pelastumisen suurta asiaa
ei pidä siirtää huomiseen.
Ikävä
asia hautajaisissa on valehtelu. Röyhkeästi vakuutetaan uskosta osattoman,
syntitilassaan kuolleen vainajan menneen Taivaan iloon, koska hänet haudattiin
muka siunattuun multaan. Tämän maailman multa ei kuitenkaan ole yhtään
siunatumpaa hautausmaalla kuin muuallakaan (1 Moos. 3:17).
Hautajaisilmoituksissa
toistuu sanonta: ”Kutsuttiin Taivaan kotiin.” ”Herra otti matkamiehen
luokseen.” jne…
Miksi
jäljelle jääneitä pitää lohduttaa valkoisilla valheilla? –
Jos
jumalaton pääsee Taivaaseen, ei se enää olekaan Taivas. Taivas on ihana juuri
sen vuoksi, ettei sinne pääse mitään epäpyhää, ei yhtään valehtelijaa (esim.
hautajaisvalehtelijat), kiroilijaa, varasta, juomaria tai haureuden harjoittajaa.
Helvetin
tulijärvi on synnin harjoittajien paikka (Ilm. 21:8).
Totta hautajaispuheissa on se, että Jumala on asettava jokaisen ihmisen eteensä tuomion päivänä. Silloin kysytään vain sitä, onko ihminen elämänsä aikana ottanut vastaan pelastuksen Jeesuksen ristintyön ansiossa ja näin uudestisyntynyt Pyhästä Hengestä. Siellä kysytään onko hän tunnustanut Jeesuksen Kristuksen Herrakseen ja syntiensä sovittajaksi sekä ottanut kasteen Herransa Nimeen. Mutta siellä tarkistetaan myös onko ihminen elänyt elämänsä julkisessa uskossa Jeesukseen.
”Joka
häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun Hän tulee…” (Luuk. 9:26). ”Tehkää
parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen Nimeen syntienne
anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan” (Apt. 2:38).
”Jos
sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin
sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan…Ei yksikään, joka
Häneen uskoo, joudu häpeään” (Room.10:9-11).
Ellei
ihmisen elämän kaaresta löydy edellä mainittuja asioita, niin hänet tuomitaan
kadotukseen. ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se
tuomitaan kadotukseen” (Markus 16:16).
+
Juhlavat
hautajaiset ja kauniit puheet tai papin siunaamiset eivät auta ihmistä
Taivaaseen. Kuoleman jälkeen ei mikään enää voi vaikuttaa ihmisen tilaan. Ilman
Jeesusta kuoleva ihminen on ikuisesti kadotettu. ”Joka uskoo Häneen, sitä ei
tuomita” (Joh. 3:18). ”Joka uskoo ja kastetaan ( =
upotuskaste vedessä uskoon tulon ja parannuksen teon jälkeen), se pelastuu (pääsee
Taivaaseen), mutta joka ei usko, se
tuomitaan kadotukseen” (Markus 16:16). Nämä ovat vakavia tosiasioita.
Eivätkä tosiasiat muutu, vaikka niihin ei kukaan uskoisikaan.
”Joka
ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen” (Ilm.20:15).
+
Paratiisi
on vastaan ottamassa meitä kuolinhetkellämme. Silloin siirrymme iloiten
ikuisuuteen. ”Me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon…” (Hebr.4:3).
+
Kysyn
Sinulta: Oletko jo valmistautunut Taivasta varten? Onko
Jeesus Sinun Herrasi? Ethän odota kuolemaasi valmistautumattomana, ilman
Jeesusta?
+
Mitä
sanookaan Sinulle rakas lapsesi, puolisosi, äitisi tai isäsi viimeisellä
tuomiolla? ”Miksi et kertonut minulle, että on olemassa helvetti? Miksi et
sanonut, että voin päästä Taivaaseen ottamalla vastaan Jeesuksen? Miksi, äiti?
Miksi rakas lapseni? Nyt olen kadotettu, ikuisesti kadotettu. Jouduin
helvettiin sinun välinpitämättömyytesi tähden.”
+
Rakas
ystävä! Tee ratkaisusi tänä päivänä,
juuri nyt. Soita, niin sovitaan aika tapaamiselle. Voimme rukoilla ja pyytää
Jeesusta tulemaan elämäsi Herraksi. Näin tulet uskoon, eikä Sinun sitten enää
tarvitse kauhulla ajatella loppuasi. Sinulla on oleva turva tuomiopäivänä.
Uskoon tulleena voit auttaa lähimmäisesikin
taivastielle.
Vain
uskoon tulleet pääsevät Taivaaseen!
Jumala
rakastaa Sinua!
Weijo
Lindroos
Puh. 040 556 32 97
E-mail: weijo.lindroos@pp.inet.fi
______________________________________________________________________
Hengellisiin
kokouksiin voit tulla seuraavasti:
-
sunnuntaisin
hengellinen kokous klo 14.oo,
-
keskiviikkoisin
keskusteluiltapäivä klo 14.oo – 18.oo.
Sofiankatu
3, A –talon sivuovi
20100
Turku (Portsa)
E-mail: turun.seurakunta@pp.inet.fi